Tilan kuvaamisen keinot auttavat kolmiulotteisen tunnelman luomisessa. Perspektiivikuvaukseen kuuluu viiva- , ilma- ja väriperspektiivi. Viivaperspektiivi on yhden, kahden tai kolmen pakopisteen perspektiivi. Ilmaperspektiivillä tarkoitetaan värien heikkenemistä, kun ne haalenevat ja vaalenevat kauemmas kuvassa mentäessä. Väriperspektiiviksi kutsutaan värien kylmenemistä kuvassa kauemmas mentäessä eli kylmät värit kauennuttavat ja lämpimät läheennyttävät.
Nämä asiat tuli muistaa maalausta värittäessä. Itselleni jäi hitauteni takia vähän valinnanvaraa valokuvan valitsemiseen, mutta olin aivan tyytyväinen kuvaani. Kuvan kopioiminen ei osoittautunut kovin haastavaksi, mutta värien kanssa tuli enemmän ongelmia. Kuten yleensä työni näytti mielestäni paremmalta ilman väriä. Oikeiden värien löytäminen tuntui hankalalta, koska niiden valitsemisessa piti miettiä niin montaa asiaa. Olin tyytyväinen maalauksessa oleviin puihin ja niiden varjostamiseen, mutta muuten maalaus kaipasi kolmiulotteisuutta. Open vinkistä lisäsin vähän kasvillisuutta ja puiden heittovarjot, jotka antoivat työhön viimeisen silauksen.
Työ ei ollut lemppareitani, mutta tykkäsin työskennellä kuivapastelliliitujen kanssa. Lopputulos on aivan hyvä, vaikka olinkin siitä vähän epävarma. Kaukaa katsottuna se näyttää kolmiulotteiselta ja jopa aidolta. Oli kiinnostavaa oppia perusasioita, joilla sen on mahdollista. Pilvetkään eivät enää näytä niin pahoilta.




